Remesten suvun vaakuna
Remesten sukuvaakunassa on keltainen kiuru. Samanlainen lintu kuin Kiuruveden vaakunassa. Kiuruvesi onkin ollut Remesten pääasiallisin asuinkunta Suomessa. Siitä johtuukin Remesten sukuseuran vaakunan kuva.
Remesten sukuseuralla on oma kotisivu
Remesten kaukaista historiaa Suomessa
Rantasalmen Tuusmäki on Remesten vanhin tunnettu asuinpaikka Suomessa. Ihanus Remexinen muutti sieltä Kiuruvedelle 1500-luvulla. Rantasalmelle jäi vielä Ihanuksen sukulaisia, jotka asuivat siellä vielä pitkään. Vuonna 1541 mainitaan veroluetteloissa kolme Remestä veronmaksajina; Anders Remexinen, Olof Remexinen ja Henrik Remeksinen. Ensin mainittu oli sitäpaitsi lautamies. Vuonna 1546 näkyy Tuusmäen kylässä veronmaksajina lautamies Ihanus Remexinen sekä Olof ja Henrik Remes. Vuonna 1550 ovat kaikki 4 edellä mainittua mukana veroluettelossa. Ihanus Remexinen-niminen mies alkaa näkyä veroluetteloissa vuodesta 1550 lähtien Tavinsalmen pitäjän Savilahden neljänneskunnassa. Hänen lisäkseen alkaa näkyä samassa paikassa myös Nico Kaickoin (Kaikkonen). Ihanus-niminen Remes on edelleenkin veronmaksajana myös Rantasalmella. Kyseessä sattaa olla kaksi esi henkilöä; isä ja poika.Vuonna 1561 mainitaan Henrik Remexisen saaneen sakkoja siitä, että hän ei tuonut rautapitoista maata sulattamoon. Samana vuonna mainitaan Ihanuksen poikana Pool (Paavo).
Vuosina 1555 – 1601 ei Remeksiä näy veroluetteloissa muualla kuin Rantasalmella, Tuusmäessä, Hakotaipaleessa ja Keriharjussa. Joidenkin teorioiden mukaan Ihanus kävi Kiuruvedellä, nykyisessä Remeskylässä merkitsemässä ja käyttöönottamassa oman tilan, jonka jälkeen palasi takaisin Rantasalmelle. Toinen mahdolisuus on, että perimätiedon mukainen ”Pylkkö-Remes”, joka hukkui Näläntö-järveen, oli juuri tuo Ihanus Remexinen. Pylkkö tarkoittaa ontuvaa miestä tässä yhteydessä. Kolmas mahdollisuus on, että Ihanus Remexinen maksoi veronsa Rantasalmella ja siksi ei esiinny Kiuruvedellä. Muutamat tutkijat ovat sitä mieltä, että Ihanus tai hänen samanniminen poikansa rakensi ensimmäisen talon vasta 1600-luvun vaihteessa Remeskylään.
Remesten vanhalla asuinpaikalla on vielä tämäkin päivänä Remekselän talo, joka sijaitsee Tuusmäen kylässä saman nimisen järven rannalla. Tuusmäen kylän omisti aikoinaan aatelismies Göran Pistolekors. Remesten sukualue Kiuruvedellä oli myös Pistolekorsin hallinnassa ja hänellä oli oikeus veron kantoon myös tältä alueelta. Sopii kysyä mikä oli Pistolekorsin ja Remesten keskeinen suhde ja mikä sitoi heitä yhteen myös Kiuruvedellä.
Tuusmäen kylä on tunnettu lukkosepistään. Tuusjärvestä on jo kauan sitten nostettu järvimalmia, jota siinä on edelleenkin. Kun ajatellaan 1500- ja 1600-luvun oloja, on selvää, että Tuusmäen kylän väki oli raudan käsittelytaitoista porukkaa. Remeksien osuudesta tähän ei ole vielä muita huomioita kuin tuo aiemmin mainittu Heikki Remeksen haluttomuus tuoda rautaa sulatettavaksi. Rantasalmen historiassa mainitaan, että Tuusmäellä valmistetut lukot olivat haluttua tavaraa Pietarissa. Aatelismies Göran Pistolekors saattoi olla se henkilö, jolla on yhteydet myös Pietariin ja hän piti huolta siitä että myymistä riitti.
Koska sukunimi Remes tai jopa Remexinen ei ole kovin Itä-Suomalainen sukunimi, herää kysymys: Mistä Remekset ovat peräisin? Olen ollut yhteydessä mm Meksikossa asuviin Remeksiin ja sielläkin, niinkuin Suomessa, elää itsekkäästi perimätieto, että Remekset ovat vanhaa ranskalaista seppäsukua. Tätä en ole vielä voinut mitenkään todistaa, mutta mielestäni tämä on täysin mahdollista. Pistolekors tuotti Tuusmäkeen ammattitaitoisia lukkoseppiä, jotka pitivät huolta myös ”isäntänsä” hyvinvoinnista. 1500-luvulla ja etenkin 1600-luvulla tuotiin silloiseen Ruotsi-Suomeen monenlaisia ammattimiehiä Saksasta ja Ranskasta. Täällä Ruotsissa ovat ns valloonit edelleenkin eläviä erimerkkejä tästä ammattitaidon siirtämisestä. Valloonien lähtöpaikka on osittain identtinen Remesten mahdollisen alkukodin kanssa.
Olisikohan Remesten aikomus ollut selvittää mahdollisen lukkojen valmistuksen siirtämistä myös Kiuruvedelle, Näläntöjärven länsirannalle, Remeskylään. Toinen vaihtoehto saattaa olla se, että Remekset muiden itä-suomalaisten tapaan hakeutuivat uusille asuinsijoille pohjoisemmaksi. Kolmannen vaihtoehdon mukaan joutuivat Remekset tavallaan pakoon uusia mullistuksia (=veroja) ja muuttivat eräsijoilleen Kiuruvedelle. Tässä yhteydessä tulee esille toinen mielenkiintoinen yksityiskohta. Sama Remes on myös latinaa ja tarkoittaa soutajaa. Kiuruveden Remeskylä asutettiin jokia pitkin vastavirtaan soutamalla. Tästä on muistona lukuisia kansan kertomuksia ja perimätietoa myös muiden sukujen osalta.
Viimeisinmpien tutkimusten mukaan Remes tarkoittaisi käsityöläistä, hirren veistoon erikoistunutta vanhan Balttian kielessä.