Murtomäen Remekset

 

Kiuruveden Remeskylän Murtomäessä asuneiden Matti Paavonpoika Remeksen s.n.1670 ja hänen puolisonsa Reeta Lappalaisen s.n.1675 jälkeläisiä yhdessätoista sukupolvessa.

Tiettävästi maailman ainoa Remesten kunniaksi pystytetty muistokivi löytyy Kiuruveden Remeskylän Murtomäestä. Ollaan samoilla tanhuvilla kuin tämän kirjan lähtöhenkilöt. Muistokiven pystytti Pietari Remes vuonna 1959.

Remeskylän Murtomäessä oli 1700-luvulla kahdenlaisia Remeksiä. Laurilaan eli Vanhataloon tultiin Osmangin Paarasta, mutta Murtomäessä oli jo Remes-sukua entuudestaan. Tämä kirja kertoo heistä ja heidän jälkeläisistään.

Murtomäen Remekset sisältää yli 7 800 henkilöä, joista Remeksiä on 378, Kirjan sisältö on jaettu kolmeen osaan; Remeksiin  ja heidän jälkeläisiksi lukeutuviin Kiuruveden Rantosiin ja Nivalaisiin. Mukana eivät ole kaikki Kiuruveden Rantoset ja Nivalaiset, koska vain osa heistä polveutuu Remesten tyttäristä. Kirjassa on tietoja yli 300 Tikkasesta, 455 Kärkkäisestä, yli 200 Rantosesta ja Kumpulaisesta. Sukuja joiden edustajia on yli sadan, ovat: Ruotsalainen, Piippo, Partanen, Nivalainen, Kämäräinen, Korhonen, Hyvönen ja Hyvärinen. Melkein sataan yltävät sellaiset suvut kuten Hiltunen, Huttunen Kainulainen, Lappalainen, Mykkänen ja Pietikäinen.

Tämä kirja on kuudes osa useamman kirjan sarjasta. Tätä ennen ovat ilmestyneet Paaran Remekset (1993), Mattilan Remekset (1996), Mäkelän Remekset (1999), Kytölän Remekset (2002) ja Tiusan Remekset (2005). Työn alla ovat vielä ainakin Iisalmen ja Valkeisenmäen Remekset, Muhoksen, Oulunsalon, Liperin ja Rantasalmen Remeksiä esittelevät kirjat. Remeksillä on myös sotilasnimiä kuten Remm, From ja Plump. Remeksiä löytyy myös Keski-Skandinavian suomalaismetsistä.

ISBN 978-91-633-2079-8