Mitä Remes tarkoittaa?
Remes poikkeaa itäsuomalaisista sukunimistä, ennen kaikkea siten että se ei ole nen-päätteinen. Koska itäsuomalaiset sukunimet yleensä ilmaisevat joko kantajansa alkuperää, osaamisia, taipumuksia, erikoispiirteitä tai on muodostunut venäläisestä tai ruotsalaisesta nimimuodosta. Kumpainenkaan vaihtoehto ei oikein meille Remeksille passaa.
Selityksiä löytyy useitakin. Sana Remes eli Remez esiintyy venäjän kielessä ja tarkoittaa erästä tiaislajia, pussitiaista. Tämä lintu on saanut suomalaisen nimensä pesästään, joka on riippuvan pussin muotoinen. Saattaa olla, että pieni vikkelä ihminen muistutti niin paljon pussitiaista, että häntä alettiin kutsua remekseksi. Toinen selitys voi olla latinankielinen. Sana Remes tarkoittaa soutajaa, eli sitä joka soutaa. Remekset kyllä olivat soutajia Kiuruvedelle asumaan asettuessaan, mutta sukunimensä heillä oli jo 1540-luvulla Rantasalmella. Nimen muoto oli tehty savolaisemmaksi, eli Remexinen lukee vanhoissa veroluetteloissa.
Fil. maisteri Matti Remes on tutkinut sukunimemme alkuperää myös. Murreilmaisuna Remes tarkoittaa Matti Remeksen mukaan:
a. kokkelipiimästä ja talkkunasta tehtyä kesäruokaa Vesannolla, Viitasaarella ja Konginkankaalla
b. kyyhkystä tai ahnetta henkilöä Inarissa
c. suursyömäriä tai isomahaista henkilöä Heinävedellä
Jotkut ovat esittäneet myös näkemyksen, että Remes oli Remigius-pyhimyksestä johdettu sukunimi. Puhtaasti Remes- muotoisena ei nimeä Suomessa esiinny. Nämä nimimuodot ovat usein saksankielisiä ja ovat esim. Remig, Remmes ja Remus.Vanhoissa sanakirjoissa tunnetaan verbi remestää tai remastaa. Sillä tarkoitetaan leikkisästi puhumista tai vilkkaasti puhumista. Matti Remes esittää myös vanhan sanonnan: Miehet juuva remestää, naiset elättää koko joukon. Tämän mukaan miehet juovat alinomaa (?).
Juutalaisten raamatussa mainitaan myös ryhmä eläimiä Remes-nimellä. Nämä eläimet eivät päässeet mukan Noakin arkkiin. Kyseessä ovat jonkunlaiset hyönteiset.
Suomalainen nimistön tutkija, Sirkka Paikkala kertoo, että Remigiuksesta johdettu sukunimi esiintyy myösa muodossa Remi. Tästä nimestä on voitu muodostaa ensin nimi Reme, Remeinen ja sitten Rämäinen tai Remes ja näistä edelleen Remmes ja Remeksinen.
DNA-tutkijat ovat sitä mieltä, että sukunimi on muodostunut 1400-luvulla. Remesten suku on myös vanha itäsuomalainen suku. DNA:n perusteella Pulkkiset ja Pärssiset ovat lähisukulaisia keskiajalta.