Mäkelän Remekset

Makela

 

Kiuruveden Remeskylän Mäkelässä asuneiden Olli Matinpoika Remeksen s.1705 sekä Tiina Kauppisen s.1709 jälkeläisiä kymmenessä sukupolvessa.

Mäkelän tila Kiuruveden Remeskylässä kuuluu vanhaan Remesten sukualueeseen. Itseasiassa Mäkelän tilan pohjoisosa on samassa paikallssa, missä arvellaan Remesten ensimmäisen asuinsijan olleen Kiuruvedellä. Remekset tulivat Kiuruvedelle Rantasalmen Tuusmäestä, jossa asuivat Pistolekors-suvun mailla jo 1500-luvun alkupuolella. Mistä Remekset saapuivat Rantasalmelle on vielä selvittämättä, mutta suku on tuskin suomalaista alkuperää,vaikka Remekset kuuluvatkin vanhoihin itäsuomalaisiin sukuihin.

Mäkelän väki on jo kauan ollut Väisäsiä. Erilaisista syistä johtuen Remekset läksivät liikkeelle Mäkelästäkin. Nyt löytyy Mäkelän Remesten jäkeläisiä ympäri maailmaa. Kiuruvedellä ja Ylä-Savossa ovat he sekoittuneet moniin muihin sukuihin. Tässä kirjassa näkyvät myös ne Remekset ja heidän jälkeläisensä, jotka muuttivat Nilsiään 1800-luvun alussa. Remes-nimellä ei tätä sukuhaaraa enää ole.

Tässä kirjassa on tietoja yli kahdesta sadasta Hyvärisestä, Hyvösestä,Knuutisesta, Piiposta ja Väisäsestä. Tikkasia on yli 400 ja Remeksiä lähes 400. Kiuruvetisten suurin suku, Kärkkäinen on tässä kirjassa mukana 320 edustajan voimin. Sukuja joiden edustajia on yli sata, ovat Huttunen, Kumpulainen, Kämäräinen, Lappalainen, Laukkanen, Niskanen, Pöksyläinen ja Ruotsalainen. Kaikkiaan tässä kirjassa mainitaan yli 8 300 eri henkilöä nimeltä. Lapset, jotka kuolivat ennen ensimmäisen ikävuotensa täyttymistä, on jätetty henkilörekisteristä pois.

Mäkelän Remekset on kolmas osa useamman kirjan sarjasta. Tähän mennessä ovat ilmestyneet sekä Paaran Remekset että Mattilan Remekset. Ilmestymättä ovat vielä Kytölän, Murtomäen, Tiusanniemen, Valkeisenmäen sekä Muhoksen, Oulunsalon, Liperin ja Rantasalmen Remeksiä esittelevät kirjat. Lisäksi on Remeksiä nimillä Plump, Remm ja From. Remeksiä on myös Keski-Skandinavian ns suomalaismetsissä. Sarja käsittää valmistuttuaan noin 12 osaa. Kiuruveden Remeksistä kertoo myös Kirsti Pakulan kirja Joppilan Remekset.