Kytölän Remekset

 

Kiuruveden Remeskylän Kytöniemessä eli Kytölässä asuneiden Pekka Remeksen s.11.7.1673 ja hänen puolisoidensa Reeta Hiltusen s.1665 sekä Reeta Pietikäisen s.1670 jälkeläisiä yhdessätoista sukupolvessa.

Kytölän tila sijaitsee Näläntö-järven länsirannalla aivan Remesten sukualueen
keskellä. Kytölä eli Kytöniemi on eräs Kiuruveden vanhimmista tiloista Remesten
omistuksessa. Kytölässä on asunut Kärkkäisiä jo monta sukupolvea. Viimeinen
Remes-niminen isäntä oli Paavo Pekanpoika Remes, jonka sukunimenä näkyy
kirkonkirjoissa myös Kytöläinen! Hänen isänsä jo muutti pois Kytölästä 1700-luvun
lopulla Remeskylän Aittoviitaan, joka rekisterinumeronsa perusteella kuului samaan
tilaan. Aittoviita sijaitsee Remeskylän ja Lapinsalon rajamailla. Kytölän Remeksiä
löytyy nykyään ympäri maailmaa. Amerikkaan muutto ei tosin ollut niin vilkasta kuin
esimerkiksi Paaran ja Mattilan Remeksillä.
Remekset ovat tulleet 1600-luvun alussa pysyvästi Kiuruvedelle asumaan
Rantasalmen Tuusmäestä, jonne he ilmaantuvat 1500-luvun alkupuolella. Vaikka
Remekset luetaankin kuuluvaksi vanhoihin itäsuomalaisiin sukuihin, kuulostaa nimi
vierasperäiseltä. Toistaiseksi on Remesten alkuperä vielä selvittämättä.
Tämän kirjan henkilölukumäärä on lähes 8 000 ja siinä on tietoja yhteensä 530
Remeksestä. (Alle 1 vuotiaana kuolleet lapset eivät ole henkilörekisterissä mukana.)
Heidän lisäkseen mainitaan yli 200 Niskasta, yli 300 Kärkkäistä ja yli 400 Tikkasta.
Yli sadan henkilön sukuja ovat Hyvärinen, Huttunen, Pietikäinen, Partanen,
Kauppinen ja Ruotsalainen.
Sukuja, joiden edustajia on yli 50, ovat Blomberg, Heinonen, Hyvönen,
Kaikkonen, Laukkanen, Lappalainen, Lång, Lämsä, Meriläinen, Kämäräinen,
Kumpulainen, Komulainen, Kainulainen, Pennanen, Pikkarainen, Pöksyläinen,
Ruuska, Saastamoinen, Tapaninen, Tenhunen, Turpeinen ja Väisänen.
Kytölän eli Kytöniemen Remekset on neljäs osa useamman kirjan sarjasta. Tätä
uusintapainosta ennen ovat ilmestyneet Paaran Remekset (1993), Mattilan
Remekset (1996), Mäkelän Remekset (1999), Kytölän Remekset (2002) ja
Tiusanniemen Remekset (2005). Ilmestymättä ovat vielä mm Murtomäen, Iisalmen
Valkeisenmäen sekä Muhoksen, Oulunsalon, Liperin ja Rantasalmen Remeksiä
esittelevät kirjat. Lisäksi Remeksiä on myös nimillä Plump, Remm ja From.
Remekset ovat mukana myös Keski-Skandinaavian suomalaismetsissä. Tavallaan
sivutuotteina ovat työn alla myös Koskenjoen Hyvärisiä ja Rytkyn Lammintauksen
Kärkkäisiä esittelevät kirjat. Kun kaikki Kiuruveden Remesten sukuhaarat ovat
valmiit, tulevat kirjat kattamaan huomattavan osan Kiuruveden vanhemmasta
väestöstä.

ISBN 952-91-8524-3